Vaaleja ja viinaa

Uusimmassa City-lehdessä on etsitty ehdokkaita, joilla on rötöksiä takanaan. Sinänsä City pääsee viisastelemaan jälleen kerran, jopa moralisoimaan, mutta se on vähän tylsää. Jutun ydin on kuitenkin ehdokkaiden kommentit omista töppäilyistään. Kuinka kukaan kehtaa selitellä, että (omin sanoin), kun jäi rattijuoppoudesta kiinni, niin se oli itse asiassa muiden vika. Itse en olisi kehdannut moiseen - ja jälleen jäin pohtimaan röyhkeyden, sokeuden ja itsevarmuuden määrää ihmisissä. Tuli toinenkin tapaus mieleen. Nimittäin erään erityisavustajan blogi, missä itketään Vihreiden mieten huonoa käytöstä demareiden omassa toimeentulo-lärpälleen julkkareissa. Mikä näitä miehiä vaivaa?

Vaalihumusta ei varsinaisesti voida puhua täällä Suomessa. Silti on ollut vähintään viihdyttävää seurata miten laajalti eläkeläiset ovat puolueiden agendalla, minkälaisia vaalimainokset ovat ja mitkä puolueet tulevat mainoksineen vastaan mun arjessa: sporassa, lehdissä ja ovesta. Hesarin juttusarja puolueiden puheenjohtajien puheiden arvostelusta kolahti omituisella tavalla. Juttusarjassa puoluejohtajat "puhuvat" nuorille ja sitten kolmesta nuoresta koottu ryhmä arvioi miltä puhe on tuntunut. Ja lisäksi joku asiantuntija kirjoittaa jutun älykkääseen ulkoasuun. Stefan Wallinia arvosteltiin erkaantumisesta kansankielestä, vaikka yrittää tehdä RKP:stä ainoaa kansanpuoluetta Suomessa. Juttu ei muuten olisi jäänyt mieleeni, mutta seuraavana iltana suostuin lähikuppilaamme seuraksi ja sain tunnin otoksen toisenlaista todellisuutta.

Asetuimme mun mieliksi savulliselle puolelle, joka on perus-deekujen kansoittama riippumatta illasta, luulisin. Asiakaskuntaa on todella laidasta laitaan: on eläkeläis-äiti ja poika, yhtä jurrissa kummatkin. Pari keski-ikäistä, vatsasta keskivartaloltaan turvonneita kaljisteja, duunari-mies raksahaalareissaan ja ylisosiaalinen vaimo. Vähän nuorempi nainen, jonka muistan viime kerralla julistaneen, että: "Jos menee mun kanssa panee, niin on nussinu koko (meidän asuinaluetta)". Tummaihoinen poika Beckham-korviksineen, käden murtanut mies, pari 5-kymppistä miestä jne jne... Yli-sosiaalinen nainen näyttää lastensa kuvia tummahipiäiselle pojalle ja kertoo kuinka oma poika on ihan juuri samanlainen kuin tämä Beckham-lookalike. Sirkus olisi ehkä oikea sana kuvaamaan noin 30 neliön tupakkapuolen menoa, kun joku yrittää osua penkilleen, toinen saa kaadon tuopistaan ja muutama ryhtyy tanssimaan keskellä huonetta. Hetken kuluttua sisään astui ontuen mies, joka kertoi kavereilleen, että kytät oli käyneet päivällä, kun lattia oli ollut täynnä verta.

Tuntui tirkistelyltä kuulla ja katsoa porukkaa. Niin jotain muuta todellisuutta. Se sekaisin oleva ämmä on jonkun äiti. Sairaseläkkeellä oleva mies näki jonkun saavan puukon kaulaan tänään. Kolmannen elämä on pelkkää sumua ja ainut mikä pitää pinnalla on tämä yhteisö. Kysyin vielä seuralaiselta tuopin hintaa: 3,5 euroa. Halpaahan se, mutta neljä kertaa viikossa kymmenen per ilta ei ole. Miten niillä voi olla varaa?

Stakes oli julkaissut tiedon joku aika sitten, että viina-alen myötä alkoholista johtuneet äkkikuolemat lisääntyivät. Selitykset siitä, miksi veroa ei nosteta takaisin tuntuvat entistä halvemmilta, halveksittavimmilta. Miksi te tapatte ihmisiä? (Kannabis lailliseksi!)