Kuka pelkää ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos ja siitä huolehtiminen ovat nyt hip. Kaikkien tärkeiden puolueiden johtajat ovat vaahdonneet julkisuudessa asiasta. Ja sen todellisuudesta. Kaiken tämän päälle Jorma Ollila, maailman toiseksi suurimman öljy-yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ilmaisi jo aikaisemmissa otsikoissa halunsa taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Mistä nyt siis kilpaillaan? Siitä, että asialle tehtäisiin jotain? Vai siitä, että kuka aiheesta pitää eniten meteliä ja saa pisteet? Vihreät ainakin panikoivat muiden tulemista heidän reviirilleen. Ainoat puoluevaltuustosta lehtisitaatteihin asti päässeet puheenvuorot korostivat liikkeen 20-vuotista historiaa ympäristösotureina. Viikonlopun aikana muutamat demarit jopa uhosivat olevansa Suomen vanhin ympäristöpuolue, ympäristöohjelmakin ensimmäisenä. Nih! Enkä edes pysty/suostu kuvittelemaan miten paljon aiheesta on uhottu Kokoomuksen viikonloppuristeilyllä.

Kaikki ovat siis huolissaan. Ja ovat muistaneet muistuttaa kansaa (lue: äänestäjiä) siitä, että ovat huolissaan. Parhaassa tapauksessa olleet huolissaan jo vuosikymmeniä.

Pelottavinta on, että puolueiden taktiikka haiskahtaa pahasti samalta kuin Shellin ja muiden öljy-yhtiöiden. Kun vanha taktiikka (ostetaan tutkimustuloksia, painostetaan mediaa, jne.) ei enää toimi, on aika uuden. Sanoihan Ollilakin sen suoraan, että he haluavat päästä osallistumaan päätöksentekoon. Eli sanelemaan ehtoja. If you can’t beat them, join them.

Pelotellaan siis ongelmalla, ei ratkaisuilla. Nehän maksavat. Onneksi aina voi muistuttaa kansallisen kilpailukyvyn turvaamisella. Se on kaiken perusta.